Yrityksen konkurssia edeltää yleensä aina talouden kriisi, minkä seurauksena yritys menettää toimintaedellytyksensä. Tilanteesta riippuen em. tilanteen kypsyminen konkurssiksi voi tapahtua hitaasti tai pidemmän, jopa vuosia jatkuneen kriisin seurauksena. Konkurssia voidaankin pitää yritystoiminnan viimesijaisena seurauksena, jossa yrityksen toiminta puretaan ja ajetaan alas. Kaikesta konkursseihin liittyvistä negatiivisista vaikutuksista huolimatta, konkurssoidaan yrityksiä, jotka voisivat vakautettuina (sopimusjärjestely, yrityssaneeraus) olla tervehdytettävissä. Tarpeettomalla konkurssilla tarkoitetaan tilannetta, jossa vakautettavissa ja tervehdytettävissä oleva yritys hakeutuu itse tai asetetaan velkojan tekemästä konkurssihakemuksesta konkurssiin.
Vielä vakautettavissa (tervehdytettävissä) olevalle yritystoiminalle konkurssin merkittävimpänä negatiivisena ominaisuutena pidetäänkin sen lopullista tuhoavaa vaikutusta. Konkurssista johtuu runsaasti erilaisia menetyksiä yrityksen ympärillä oleville sidosryhmille kuten, omistajat, velkojat, takaajat, työntekijät, yhteistyökumppanit, yhteiskunta jne. Voidaankin sanoa, että konkurssissa maksaja kuolee ja jäljelle jääneet joutuvat monenlaisina menetyksinä vastaamaan konkurssin seurauksista.
Kun konkurssiin liittyvät lopulliset laskelmat omaisuuden myynnin jälkeen on käytettävissä, nähdään konkurssin romahduttava vaikutus yrityksen omaisuuteen nähden. Eli konkurssin yhteydessä omaisuudesta ei enää saada sitä arvoa, kuin yritystoiminnan vielä ollessa käynnissä. Tästä useimmiten seuraa luottotappioita velkojille ja mikäli takaaja on tällaisesta velasta antanut takaussitoumuksen, joutuu takaaja konkurssin seurauksena maksamaan tällaiselle velkojalle syntyneen tappion.
Konkurssin negatiivisena vaikutuksena erityisesti yrittäjän kannalta on yritystoiminnan jatkamisen vaikeutuminen esimerkiksi konkurssin jälkeen uuden yrityksen puitteissa. Pelkästään rahoituksen saaminen konkurssin jälkeen voi olla vaikeaa. Samoin tapahtuneen konkurssin myötä vaikeuksia voi syntyä esim. pankki- ja luottokorttien sekä ylipäätään tavaroiden ja palvelujen ostaminen yleensä normaalein laskuehdoin. Edelleen konkurssin jälkeen ennakkoperintärekisteri voi muodostua ongelmaksi, millä on merkitystä niillä aloilla, missä epr-merkintä on toiminnan kannalta välttämätön.
Moneen konkurssiin voi liittyä myös yrityksen kannalta muitakin negatiivisia verovaikutuksia, kuten aiemmassa konkurssiin ajautuneessa yrityksessä syntyneiden tappioiden vähennysoikeuden lopullinen menettäminen. Konkurssitapauksessa näiden merkitys yrityksen ja yrittäjän kannalta voi olla merkittävä, mikäli menetetään usean vuoden verotuksessa vahvistettuja tappioita. Menetyksenä konkurssissa voidaan pitää vuoden 2012 aikana puhdasta rahamäärää 24,5 % vahvistettujen tappioiden määrästä. Tämä merkitsee konkurssin yhteydessä esimerkiksi 100 tuhannen euron määrässä jo noin 25 tuhatta euroa puhdasta rahaa, mitä ei voida enää uudessa, konkurssin jälkeen jatketussa toiminnassa enää hyödyntää.
Edelleen konkurssin jälkeen toimintaa jatkava yritys on voinut joutua maksamaan yrittäjän konkurssiin menneen yrityksen jälkeen jääneitä velkoja esimerkiksi tavarantoimittajilleen kohonneina hintoina. Samoin konkurssiin ajautuneet yrittäjät ovat voineet joissain tapauksissa ottaa maksettavakseen konkurssissa maksajiksi joutuneille takaajille tulleita takausvastuista. Tämä on käytännössä voinut lisätä konkurssin jälkeen yrittäjän tarvetta nostaa uudesta yrityksestään kohonneita palkkoja tai yksityisnostoja.
Usean konkurssin tehneiden yrittäjien asema liiketoiminnassa vastaavana toimijana on vaikea, vaikka niihin ei olisikaan liittynyt lain rikkomusta. Samoin vielä toistaiseksi toiminnassa olevat yritykset, joilla on ollut useita konkurssihakemuksia, ovat voineet menettää merkittävän osan luottamustaan. Koska menestyminen yritystoiminnassa perustuu erityisesti sen luottamukseen toimintaympäristössään, voidaan tapahtuneita konkursseja ja konkurssihakemuksia pitää haitallisina yrityksen ja yrittäjän menestymisen kannalta.
Konkurssiuhan alla olevan yrityksen tilanne tulisi selvityttää nopeasti ja joka tapauksessa vakautukseen erikoistuneen, ei konkursseihin keskittyneen, asiantuntijan tekemässä kartoituksessa. Näin menetellen on voitu vaikeassakin ja jo välittömän konkurssiuhan alla olevia yrityksiä tervehdytettyä toistaiseksi pysyvästi ja konkurssi on voitu kaikkine negatiivisine vaikutuksineen välttää. Tarpeettoman konkurssin välttäminen on, kuten edellä on todettu, paitsi yrityksen ja yrittäjän, niin myös velkojien, takaajien sekä muiden sidosryhmien kannalta ensisijaisin vaihtoehto.
Katso tästä mitä muuta vakautukseen voidaan liittää www.yritysfakta.fi/s5
Katkaise kierre ajoissa – ota välittömästi yhteyttä asiantuntijaamme!
Neuvontapalvelu 0200 300 31
Antti Tusa HTM, KLT, HHJ
Johtava tervehdyttämiskonsultti
Yritysfakta Oy
