Yritysjohdon konsultti Antti Tusa HTM,
artikkeli Suomen Asiakastieto Oy:n Luottolista -lehdessä vuonna 1999
Velkojen leikkaus ei riitä
Saneeraus on tervehdyttämistä

Uuden useampia ihmisiä työllistävän yrityksen virittäminen täyteen toimintakuntoon vie vuosia. Siksi yrityssaneeraus on perusteltu keino päästä vaikeuksien yli – kunhan vain huolehditaan kannattavuudesta. Hyvin suunniteltu saneeraus on puoliksi tehty.

Riihimäkeläinen Yritysfakta Oy on yksi harvoja yritysten tervehdyttämisen erikoistuneita yrityksiä Suomessa. Toimitusjohtaja ja yritysjohdon konsultti Antti Tusan mukaan yrityssaneeraukseen liittyy paljon tietämättömyyttä, vaikka yrityssaneerauslaki onkin ollut voimassa vuodesta 1993. Saneerausta pidetään yleensä henkilöstön irtisanomisena ja omaisuuden realisointina, mutta kyse on paljon suuremmista liiketoiminnan suunnan muutoksista.

- Onnistunut saneeraus ei ole vain vakuudettomien velkojen ja kustannusten leikkaamista, vaan myös liiketoiminnan tervehdyttämistä. Ei voida pelkästään karsia vesurilla, vaan pitäisi myös elvyttää, Tusa toteaa.

Tervehdyttämispalvelut ovat olleet osa parikymmentä vuotta toimineen laskenta- ja konsulttiyrityksen toimintaa 90-luvun alusta. Vaikka taloudessa paistaa aurinko ja yrityssaneeraukset ovat viime vuosina vähentyneet kolmanneksella, Yritysfaktassa työt ovat kuitenkin lisääntyneet.

- Nykyisin ymmärretään, että kriisistä selviytymiseksi on tehtävä paljon selvitystyötä ja monia muutoksia usein ulkopuolisen asiantuntijan avulla. Yrityssaneerausta ollaan vähitellen oppimassa käyttämään muutenkin kuin viimeisenä oljenkortena ennen konkurssia.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Kuten monet saneerausasiantuntijat myös Antti Tusa korostaa ennen yrityssaneerausta tehtävän selvitystyön sekä yritys- ja tilinpäätösanalyysin merkitystä.

- Keskeinen kysymys kuuluu, onko yritys elinkelpoinen ja saadaanko sen liiketoiminta kannattavaksi saneerausajan kuluessa. Kun etukäteen selvitetään yrityksen mahdollisuudet tervehtymiseen ja sen perusteella tehdään päätös saneeraukseen pääsystä, ollaan saneeraus saatu jo hyvään alkuun.

Yritysfaktan tekemien yrityssaneerausselvitysten tarkoituksena onkin osoittaa yhtiölle, omistajille sekä velkojille saneerauksen edellytykset ja mahdolliset esteet. Selvitys sisältää myös arvion velkojen leikkauksen määrästä, saneerausohjelman kestosta sekä millaisella liikevaihdon ja katteiden tasolla tuleva saneerausohjelma saadaan toimimaan.

- Asiantunteva selvitys antaa hyvät lähtökohdat myös saneerausmenettelyn käynnistämisen jälkeen laadittavaan saneerausohjelmaan. Selvitysvaiheessa tehdyt suuntaviivat eivät useinkaan kovin paljon muutu yleensä velkojia edustavan selvittäjän muotoilemassa saneerausohjelmassa, HTM- tilintarkastajanakin toimiva Tusa kertoo.

Hän korostaa, että selvitysvaiheessa on lukujen lisäksi arvioitava asioita, joita ei näe paperilla.

- Jollei yritysjohto saa otetta saneerauksen, se tuskin onnistuu. Pelkkä ulkopuolinen pönkittäminen ei johda tuloksiin.

Joskus Yritysfaktassa on selvitystyön jälkeen jouduttu toteamaan ikävät tosiasiat ja saneerauksen mahdottomuus. Silloin asiakasyritys on luotsattu konkurssimenettelyyn. Tusa sanoo, että reaaliset riskit pyritään aina tuomaan esiin.

Vitkastelu ja eristäytyminen tulee kalliiksi

Mitä varhaisemmassa vaiheessa yrityksen vaikea tilanne tunnustetaan ja tervehdyttämistoimiin ryhdytään, sitä paremmat ovat mahdollisuudet saneerauksen onnistumiseen.

- Ensimmäinen merkki uhkaavasta maksukyvyttömyydestä on, kun yritys ei enää selviydy laskuistaan normaalien maksuehtojen puitteissa. Maksukyvytön yritys taas ei vaadittaessakaan kykene suoriutumaan taloudellisista velvoitteistaan. Molemmat likviditeettiongelmat pitää ottaa vakavasti, sillä odottelu ja liika optimismi voivat kostautua.

Tusa toivookin, että yritysjohto ottaisi asian esille ja selvittäisi jatkamisen edellytykset ajoissa. Silloin ei vielä välttämättä tähdätä saneerausmenettelyyn.

- Kun ongelmat kasvavat riittävän suuriksi, ne lamaannuttavat päätöksenteon. Jo keskustelu asiantuntijan kanssa auttaa johtoa näkemään eteenpäin. Se ei maksa paljon, mutta sillä voi olla kokonaisuuden kannalta ratkaiseva merkitys.

Myös ulospäin tulisi olla riittävän avoin, sillä Tusan mukaan rahoittajat ja tavarantoimittajat ymmärtävät tilanteen ja vastustavat harvoin yrityssaneerausta, jos sille voidaan esittää selkeät perusteet.
Etukäteen tehty yrityssaneerausselvitys liitetään mahdolliseen yrityssaneeraushakemukseen, joka kootaan Yritysfaktassa ja toimitetaan käräjäoikeuteen. Tusan mukaan lähes kaikki viimeisen vuoden aikana jätetyt hakemukset ovat tulleet hyväksytyiksi.

Jos vain on aikaa, joskus selvitetään mahdollisuus velallisen ja velkojien yhteiseen saneeraushakemukseen. Jos yrityssaneerausta hakee velallisen lisäksi kaksi velkojaa, joiden saatavat ovat vähintään viidennes yrityksen kokonaisveloista, saneerausmenettely voidaan aloittaa heti.

- Silloin saneerausta on jo viety huomattavasti eteenpäin.

Hengähdystauko velkojen maksuun

Antti Tusan mielestä osa konkursseista on edelleen turhia, sillä yrityssaneerauslaki antaa käyttökelpoiset mahdollisuudet yrityksen liiketoiminnan kuntoon saattamiselle. Kun yritys pääsee saneerausmenettelyyn, se saa velkojensa maksamiseen enimmillään noin 1,5 vuotta kestävän hengähdystauon.

- Väliaikaiset perimiskiellot on tarkoitettu suojaamaan yrityksen niukkoja resursseja. Ne jättävät yritysjohdolle liiketoiminnallisen toimintavapauden, jota yritys tarvitsee voidakseen elpyä.

Vaikka onnistunutta saneerausta ei voi käynnistää muutamassa päivässä, yrityssaneerauksen vireille saattamisella on kiire, jos yritystä koettelee voimakas kassakriisi.

- Yleensä yritystoimintaa ei tukehduta ylivelkaisuus, vaan likviditeetin loppuminen. Vuoto pitää tukkia ennen tankkien tyhjenemistä, jos halutaan välttää konkurssi.

Yrityssaneerausohjelman vahvistamisen jälkeen vakuudettomia velkoja leikataan joskus jopa 90 prosenttia. Kokonaisveloista leikkausprosentti on luonnollisesti pienempi. Loput vakuudettomista veloista jäävät yleensä korottomana maksettavaksi useamman vuoden aikana.

Kaksi kolmesta selviytyy

Kaikesta huolimatta kolmannes saneerausyrityksistä ajautuu konkurssiin saneerausohjelman aikana. Antti Tusa kääntää asian toisinpäin: kaksi kolmesta onnistuu, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena.

- Meidän asiakkaamme tuntuvat onnistuneen jonkin verran maan keskitasoa paremmin, vaikka joku onkin aina silloin tällöin vuosien saatossa ajautunut konkurssiin.

Yritysfakta valvoo saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen ohjelman toteuttamista ja raportoi siitä velkojille. Mitään varmaa yritysten tulevaisuudesta Tusakaan ei vielä osaa sanoa, sillä yrityssaneerausohjelmat kestävät 5-8 vuotta.

Suomessa vasta muutama yritys on onnistuneesti päättänyt yrityssaneerauksen. Yritysfaktan asiakkaista ensimmäinen päättää yrityssaneerausohjelmansa vuoden lopussa.

© Yritysfakta Oy