Yritysjohdon konsultti Antti Tusa HTM, artikkeli Suomen Yrittäjät -lehdessä vuonna 1997
Saneeraustarpeessa olevat yritykset tulisi saneerata
Mitä yrityssaneeraus on ? Saneeraustarpeessa olevan yrityksen saneeraus (tervehdyttäminen) muodostuu kahdesta elementistä; toiminnan (liiketoiminnan) saneeraus sekä mahdollinen velkojen saneeraus (velkasaneeraus). Liiketoiminnan saneerauksessa ja mahdollisessa velkojen saneerauksessa, on kysymys koko yrityksen tervehdyttämisestä, jotta taloudelliset toimintaedellytykset 1) kannattavuus 2 ) varallisuusasema 3) maksuvalmius saataisiin pysyvästi terveelle tasolle. Liiketoiminnan tervehdyttäminen vaikuttaa yleensä kannattavuutta ja maksuvalmiutta parantavasti. Velkojen saneeraus taas puolestaan tähtää etupäässä varallisuusaseman ja maksuvalmiuden kohentamiseen. Silloin kun tervehdyttämisprosessiin liittyy tuomioistuinkäsittely on kysymys virallisesta yrityssaneerauksesta. Mikäli tuomioistuinkäsittely tervehdyttämisessä ei ole tarpeen, on kysymyksessä vapaaehtoinen saneeraus (velkajärjestely). Joissakin tapauksissa myös yksinkertaistettu saneerausmenettely, erityisesti erittäin pienten yritysten kohdalla kustannussyistä voi olla perusteltua. Peruslähtökohdiltaan yrityssaneeraus lähtee yrityksen toimintaedellytysten turvaamisesta ja toiminnan jatkumisesta, jota onnistuneen yrityssaneerauksen tulisi mahdollisimman pitkälle tukea. Yrityssaneeraus edellyttää ensijaisesti talouden ja liiketoiminnan tuntemista Saneeraustarve syntyy yrityksen menettäessä taloudelliset toimintaedellytyksensä (kannattavuus, varallisuusasema, maksuvalmius) toiminnan jatkamiseksi. Tämän vuoksi yrityssaneerauksessa onkin ensisijaisesti kysymys tilanteen kartoitukseen ja korjaamiseen tähtäävistä toimista, jotka edellyttävät ennen muuta talouden ja liiketoiminnan erityistuntemusta. Toimintaedellytyksistä maksuvalmius on, ottaen huomioon usein käytettävissä olevan ajan, kriittisin. Maksuvalmiuden ehtyminen voi pysäyttää yrityksen toiminnan nopeasti. Siksi ensitoimet yrityssaneerauksen valmistelussa kohdistetaankin nimen omaan maksuvalmiuteen. Mahdollisesti määrättävä väliaikainen perintä- ja toimenpidekielto yrityssaneerauksen alussa osaltaan tukee maksuvalmiuden säilymistä. Hyvin suunniteltu – puoliksi onnistunut Liiketoiminnan osalta perusstrategiana yrityssaneerauksessa tulee olla laskeminen mahdollisimman varman päälle. Epätavallisten riskien ottamisen sekä optimistisen yläviistoon laadittujen suunnitelmien aika pitäisi myös olla ohi ja alle tulisi saada mahdollisimman tukeva pohja, jonka päälle tuleva saneerausohjelma voidaan myöhemmin laskea. Myös liiketoiminnan tervehdyttämiseen tulisi vahvistettavassa saneerausohjelmassa varata tilanteesta riippuen riittävän pitkä aika. Arviointi edellyttää myös yritystalouden ja liiketoiminnan erityistä tuntemista saneerausohjelmaa laadittaessa. Liian optimistinen saneerausohjelma voi koitua yrityksen ja velkojien vahingoksi. Hankalissa tilanteissa voidaan joutua jo aiemmin vahvistettua saneerausohjelmaa muuttamaan. Hyvin tehty yrityssaneeraus lähteekin aina alustavan saneeraussuunnitelman laatimisesta etukäteen jo hakemuksen yhteydessä ja joka myös esitetään ainakin suurimmille velkojille. Ennen hakemukseen ryhtymistä tulisi myös laatia erityinen yrityssaneerausselvitys (ys-selvitys), Saneeraussuunnitelman keskeisenä osana tulisi olla myös jo hakemuksen yhteydessä laadittu alustava taloudellinen suunnitelma, jota yrityksen tulisi alkaa noudattamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yritysaneerausselvityksen tarkoituksena on selvittää saneerauksen edellytykset, mahdolliset esteet ja mitä saneeraus tulisi merkitsemään mm. yhtiölle, omistajille, takaajille ja pantinantajille sekä velkojille. Se sisältää myös arvion velan leikkauksen määrästä (akordi), kuinka pitkään saneerausohjelma tulisi kestämään, milloin sen velvoitteet alkavat sekä milloin yrityksen tulisi saavuttaa selvityksessä määritelty tulorahoituksen taso. Ys-selvitys, joka toimii mahdollisen yrityssaneerauspäätöksen pohjana yrityksen johdolle, liitetään myös myöhemmin tehtävään yrityssaneeraushakemukseen osoittamaan yrityssaneerauksen perusteet asiaa käsittelevälle käräjäoikeudelle. Ys-selvitystä voidaan käyttää myös sidosryhmäneuvotteluissa mm. selvitettäessä saneeraussuunnitelmaa päävelkojille. Tarpeettomia konkursseja ja kustannuksia Jo muutamia vuosia käytössä olleena yrityssaneeraus näyttää vakiintuneen yhdeksi kriisiyritysten tervehdyttämisen instrumenteista. Kuitenkin konkurssien ja yrityssaneerausten lukumäärän suhde antaa aiheen olettaa tarpeettomia konkursseja tapahtuvan jatkuvasti, joiden torjuminen on yksi yrityssaneerauslain päätavoite. Nykyisin myös melko pienet yritykset voidaan saneerata virallistamenettelynä joko normaali- tai yksinkertaistettua saneerausmenettelyä käyttäen. Yrityssaneeraus on usein ainoa vaihtoehto ilmeiselle konkurssille, joka lisäksi on yleensä yrityssaneerausmenettelyä kalliimpi kustannuksiltaan. Milloin yritys pitäisi saneerata ? Selvästi ylivelkaisen yrityksen, jonka varallisuusaseman ei liiketoiminnan normaaleissa olosuhteissa voida katsoa lähivuosina oleellisesti parantuvan ja jonka voidaan katsoa tällä hetkellä olevan maksukyvytön tai uhkaavassa maksukyvyttömyydessä, tulisi suorittaa taloudellinen perusselvitys tai yrityssaneerausselvitys toimintaedellytysten palauttamiseksi. Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa yritys ei vaadittaessa kykene suoriutumaan kaikista taloudellisista velvoitteistaan ajallaan. Uhkaavalla maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan todennäköistä tulevaa tilaa, jossa yritys ei enää kykene hoitamaan erääntyviä maksujaan ajallaan. Molemmat maksukyvyttömyydet ovat yrityssaneerauksen perusedellytyksiä. Luovuutta saneerausohjelmiin Saneeraukseen päässeille yrityksille laaditut saneerausohjelmat ovat olleet melko samantyyppisiä sisältäen etupäässä vahvistettujen velkojen (useimmiten velan leikkauksen jälkeen) maksuohjelmat tuleville vuosille sekä liiketoiminnan taloudelliset puitteet. Harvemmin ohjelmissa on määräyksiä esim. joidenkin liiketoimintaosien tms. myynnistä, yrityksen johdon uudelleen organisoinnista, omistusjärjestelyistä esim. velkapääomia konvertoimalla omaksi pääomaksi jne. Saneerausohjelmat voisivat käytännössä olla mahdollisesti sisällöltään monipuolisempia ja dynaamisempia, jotta yrityssaneerauksiin voitaisiin kaavamaisuuden sijaan enemmän, kuitenkin riittävästi rajattuna, vapaata liiketoiminnallista liikkumatilaa. Tämä voisi olla mahdollista kehittämällä saneerausohjelmia enemmän yrityksen liiketoimintasuunnitelman suuntaan toimintamalliksi, jossa myös saneerauksen valvoja voisi osallistua, kuitenkin vain toiminnan valvojana, yrityksen liiketoiminnan seuraamiseen ollen toimivana linkkinä myös velkojien suuntaan. Tämä edellyttäisi tuolloin myös valvojan toimenkuvan ja raportoinnin kehittämistä saneerausohjelmakohtaisesti ja samalla edellyttäisi valvojana toimivilta henkilöiltä entistä enemmän liiketoiminnan asiantuntemusta. Miten pieni yritys voidaan saneerata ? Yrityssaneerauksen tarkoituksena on olla kaikenlaisten ja -kokoisten yritysten käytettävissä, mikäli toiminta on ollut tai on kohtuullisen ajan kuluessa saatavissa kannattavaksi. Yritystoiminnan, jonka tulee saneerausohjelman alkamiseen (käytännössä jopa 1,5 – 2 vuoden kuluttua vireilletulosta) mennessä saavuttaa ohjelman edellyttämä kannattavuus, voi täyttää vielä jatkamiskelpoisen yritystoiminnan edellytykset. Tavallisesti saneerattavat pk-yritykset liikkuvat liikevaihdoltaan muutamasta miljoonasta markasta useisiin kymmeniin miljooniin. Allekirjoittaneen tiedossa on toteutetun yrityssaneerauksia liikevaihdoltaan jopa noin 300 – 500 tmk. Saneerauskustannukset luonnollisesti joustavat yritysten koon mukaisesti. Miksi saneeraustarpeessa oleva yritys kannattaisi saneerata ? Kuten edellä todettiin, mikäli pysyvästi ylivelkaantuneen yrityksen varallisuusaseman ei lähivuosina voida olettaa merkittävästi paranevan, voi heikko varallisuusasema olla este kannattavan liiketoiminnan syntymiselle. Välttämättömiin kehittämiseen, kouluttautumiseen, investointeihin ja markkinointiin ei kyetä panostamaan ja yrityksen liikevaihto tämän johdosta saattaa lähteä laskuun. Ylivelkaantuneena yritys voi tässä tilanteessa menettää nopeasti myös muutkin toimintaedellytyksensä. Kokemus on lisäksi osoittanut ettei taloudellisia ongelmia pitäisi koskaan lykätä näennäistoimenpitein, vaan ne tulisi ratkaista. Kirjoittaja toimii yritysjohdon konsulttina tervehdyttämis- ja kehittämipalveluihin erikoistuneessa Konsulttitoimisto Yritysfakta Oy:ssa ja Suomen Yrittäjien valtakunnallisen asiantuntijaorganisaation yrityssaneerauksen asiantuntijana. Lisätietoja: Yritysfakta Oy puh. 019 – 764 450. © Yritysfakta Oy
