Yritysjohdon konsultti Antti Tusa HTM,
artikkeli Turun Yritysuutiset -lehdessä vuonna 1996

Taloudellinen kriisi pk-yrityksessä – Auttaako yrityssaneeraus ?

Vaikeudet yrityselämässä, niiden yleisyydestä huolimatta koetaan häpeällisiksi – kuuluuhan ns. kunnia-asioihin hoitaa velvoitteensa. Kaikessa toiminnassa, missä ihminen on tai on ollut jollakin tavalla mukana, koetaan epäonnistumisia – niin urheilussa, työelämässä, ihmissuhteissa, taiteessa, tieteessä, jne. Miksi yrityselämässä ei voisi epäonnistua? Epäonnistumista yrityselämässä sanktioivat, yhteiskunnalle tavoitteiltaan välttämättömät lait ja asetukset, ovat varmasti, osin perustellustikin hyvin ankarat. Tämän on varmasti saanut kokea jokainen taloudellisissa asioissa epäonnistunut – myös yksityishenkilö; taloudelliset vaikeudet ovat aina raskas asia kantaa. Tässä yhteydessä tarkoitan niitä, jotka ovat rehellisesti ja rehdisti yrittäneet – mutta jostakin syystä epäonnistuneet.

Yrityssaneeraus – voi antaa mahdollisuuden yrittää uudelleen

Taloudellisessa kriisissä yritys on menettänyt tai menettämässä maksuvalmiutensa, ylivelkaantunut ja usein vielä kannattavuus (käyttökate) on pudonnut epätyydyttäväksi tai jopa negatiiviseksi. Taloudellinen kriisi konkretisoituu viimeistään maksuvalmiuden romahtaessa, jolloin yritys ei enää kykene suoriutumaan välttämättömistä maksuistaan. Velkojien periessä tehokkaasti saataviaan yritys on saattanut saada tavallisten perintäkirjeiden lisäksi myös velkojan lähettämän konkurssihakemuksen, samoin ulosotto voi olla lähtemässä liikkeelle. Tilanteesta huolimatta yrityksen toiminta saattaa kuitenkin pidemmällä aikavälillä olla tervehdytettävissä ja yritystoiminta pelastettavissa ilmeiseltä konkurssilta. Tällöin kysymys on jatkamiskelpoisen yritystoiminnan toiminnan turvaamisesta, johon tilanteeseen yrityssaneeraus voi tuoda avun.

Konkurssi – usein kallista saneerausta

On ilmeistä, että maassamme tapahtuu yrityssaneerauslain voimassa olosta huolimatta tarpeettomia konkursseja. Jatkamiskelpoisen yritystoiminnan ajautuminen konkurssiin tulee yleensä kaikille osapuolille kalliiksi; sekä yrityksen läheisille sidosryhmille että yhteiskunnalle. Velkojille syntyy yleensä välitön ja täysimääräinen luottotappio, tavaran ja palvelun myyjän liikesuhde ja myynti yritykseen lakkaa sekä velkojalle syntyy luottotappion lisäksi myös myynnin menetystä. Samoin yrityksessä työskennellyt väki joutuu, ainakin aluksi, yhteiskunnan järjestämän työttömyysturvan varaan. Tämän lisäksi on myös havaittu miten vaikeaa uuden yritystoiminnan, erityisesti sellaisen, johon syntyy useita työpaikkoja.

Vieläkin suhteelliseen korkeat konkurssimäärät voivat johtua myös seuraavista syistä:
- konkurssi koetaan usein, kaikesta huolimatta, eräänlaisena “kunniallisena” tapana selvitä taloudellisesta umpikujasta, ikään kuin yrityksen johto ja henkilöstö olisivat sen “ansainneet” eräänlaisena rangaistuksena epäonnistuneesta liiketoiminnasta
- yrityssaneerauksen hyvinkin runsasta keinovalikoimaa erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ei tunneta
- velkojat eivät tunne yrityssaneerausta usein konkurssia parempana vaihtoehtona

Kaikenlaiset ja -kokoiset yritykset voivat turvautua yrityssaneeraukseen

Alla otteita Yrityssaneerauslain valmistelusta (hallituksen esitys eduskunnalle) sekä itse laista, joka tuli voimaan 08.02.1993:

Lakiehdotuksen mukainen saneerausmenettely olisi konkurssin vaihtoehto sellaisia tapauksia varten, jossa yrityksen taloudellinen kriisi on toiminnan lopettamisen sijasta mahdollista torjua tai ohittaa ryhtymällä saneerausohjelman mukaisesti korjaaviin toimenpiteisiin ja velkajärjestelyihin (HE 1992/182). Saneerausmenettelyn tarkoituksena on jatkamiskelpoisen yritystoiminnan edellytysten turvaaminen ja parantaminen (HE 1992/182).

Taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttämiseksi taikka sen edellytysten turvaamiseksi ja velkajärjestelyjen aikaansaamiseksi voidaan ryhtyä saneerausmenettelyyn (YSL 1 §).

Uudistuksen (YSL) tarkoituksena on luoda oikeudelliset edellytykset elinkelpoisten yritysten saneeraukselle ja tarpeettomien konkurssien välttämiselle (HE 1992/182).

Konkurssi on huono ratkaisu silloin, kun yritys ei ole lopullisesti elinkelvoton, vaan sen taloudelliset vaikeudet ovat tilapäisiä tai johtuvat syistä, jotka olisivat sopivin toimenpitein korjattavissa niin, että toiminta kokonaan tai osittain voisi jatkua kilpailukykyisenä ja kannattavana (HE 1992/182).

Yhdenvertaisuussyyt vaativat, että saneerausmenettely velkajärjestelymahdollisuuksineen on kaikenlaisten ja kaikenkokoisten yritysten käytettävissä (HE 1992/182).

Ennen yrityssaneerauksen vireille saattamista

Ennen yrityssaneerauksen soveltamista pk-yrityksen ongelmiin olisi hyvä selvittää saneerauksen edellytykset, mahdolliset esteet sekä sen vaikutukset yritykselle, omistajille, takaajille, pantinantajille, velkojille, muille yrityksen sidosryhmille sekä kustannukset. Yritykselle voidaan tätä silmällä pitäen laatia erityinen ys-selvitys, jonka avulla alustavat neuvottelut velkojien kanssa voidaan tehdä. Samoin se voidaan liittää varsinaiseen ys-hakemukseen, mikäli yrityssaneerausta päätetään hakea.

Saneerauksessa yrityksen toiminta jatkuu lähes normaalisti

Koska yrityssaneeraus tähtää yrityksen toiminnan jatkumiseen, eikä päättämiseen niin kuin konkurssi, jatkaa yritys päivittäistä toimintaansa saneerauksen alusta alkaen lähes normaalisti. Ainoastaan yritystä koskeviin suurempiin asioihin tarvitaan selvittäjän (valvojan) suostumus. Yksi poikkeus yrityksen aiempaan ?elämään? koskee yrityssaneerauksen alussa kassavirtaa; vanhoja (saneerausvelkoja) ei makseta, uudet syntyvät maksut on hoidettava, viivästyskorot sekä muut viivästysseuraamukset vanhoista (saneerausveloista) veloista (koskee myös veroja) lakkaa juoksemasta. Tällä on yleensä yrityksen kassavirtaa ja likviditeettiä nopeasti parantava vaikutus; yritys tarvitsee kertyvät varat selviytyäkseen uusista maksuista niiden eräpäivinä. Tässä yhteydessä päätetään parempaan kannattavuuteen tähtäävistä toimista; esim. kustannusrakenne on pantava kuntoon, yrityksen on hinnoiteltava suoritteensa riittävällä katteella, jotta tulevan saneerausohjelman velvoitteista voidaan selvitä jne.

Muita poikkeuksia “normaaliin” yrityksen toimintaan on mm. se, ettei yritystä voida asettaa konkurssiin yrityssaneerauksen ollessa vireillä, saneerausvelkaa ei voida periä tai ulosmitata, yritykselle tärkeitä sopimuksia ei voida sanoa irti maksurästeistä huolimatta. Onnistuneen yrityssaneerauksen jälkeen yritys palaa normaaliin päiväjärjestykseen – toivottavasti pysyvästi tervehtyneenä toipilaasta täysivahvaksi yhteiskunnan rattaaksi ja kykenee jälleen vastaamaan velvoitteistaan koko henkilöstön ansaitulla myötävaikutuksella.

Kirjoittaja toimii yritysjohdon konsulttina
Yritysfakta Oy:ssa.

© Yritysfakta Oy