15 vuoden takaiset velat vanhenevat keväällä. Uuden säännöksen mukaan saatava vanhentuu lopullisesti, kun ulosoton enimmäisaika on kulunut umpeen. Päävelallisen vapauduttua myös takaaja vapautuu. Saatavaa ei voida jatkossa enää periä myöskään velallisen kuolinpesästä.

Muutokset sisältyvät uuteen ulosottoa koskevaan ulosottokaareen. Suurin merkitys velan vanhentumista koskevalla uudistuksella on 1990-luvun alun velkojen osalta, joiden ulosotto ensimmäisten velallisten osalta päättyi maaliskuussa 2008. Kaikkiaan veloista vapautuvia ulosottovelallisia arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia. Osalla niistä, joiden vanhojen velkojen ulosotto päättyy, mutta ulosotossa on ns. uusia velkoja, ulosotto kuitenkin jatkuu näiden velkojen osalta. Lakkaavien ulosottovelkojen pääoma on yhteensä noin 1,6 miljardia euroa.

Lamavelallisissa on suuri joukko yrittäjiä, lainojen takaajia ja muista syistä velkakierteeseen joutuneita. Lamavelallisten, silloisten yrittäjien määriä on vaikea arvioida, sillä 1990-luvun alussa yrittäjinä olleet konkurssin tehneet eivät välttämättä enää ole yrittäjiä.

Velkaa voidaan periä velallisena olevalta luonnolliselta henkilöltä ulosottotoimin 15 vuoden ajan (eräissä tapauksissa 20 vuoden ajan). Määräaika lasketaan lopullisesta tuomiosta. Nykyisten säännösten mukaan määräajan päättyminen estää saman velan ulosottoperinnän, mutta velka ei kuitenkaan vanhennu eikä muutenkaan lakkaa. Määräaikaa voidaan kuitenkin jatkaa jos velallinen on vilpillisesti vaikeuttanut velkojan maksunsaantia. Laman jäljiltä velkajärjestelyssä olevia velan vanhentumissäännös ei koske. Näiden velkajärjestelyssä olevien määrä ei kuitenkaan enää ole kovin suuri.