Yrityssaneeraus – Edelleen tärkeä instrumentti tarpeettomien konkurssien torjunnassa
- ja keskeinen osa yritysten tervehdyttämisjärjestelmää
Yrityssaneerauksen päätavoite on edelleen tarpeettomien konkurssien torjuminen. Konkursseissa menetetään usein arvokasta ja joskus jopa korvaamatonta yrityskantaa, joiden käyntiin saamiseksi on vuosien saatossa uhrattu huomattaviakin yrityksen ja yhteiskunnan panoksia.
Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelman yrittäjyyden politiikkaohjelma sisältää tavoitteen kehittää konkurssi-, yrityssaneeraus- ja muuta maksukyvyttömyyslainsäädäntöä elinkelpoisten yritysten tarpeettomien konkurssien välttämiseksi.
Konkursseista aiheutuu yhteiskunnalle työttömyys- ja sosiaalikulujen kasvua. Vaikean työllistämiskohteen muodostavat myös työttömäksi jääneet iäkkäät yrittäjät, joiden työllistäminen on tunnetusti vaikeaa.
Sitä vastoin onnistuneen yrityssaneerauksen yhteydessä jatkajille voidaan sukupolven vaihdon yhteydessä luovuttaa terve yritys tai yritys voidaan myydä, ellei jatkajaa lähipiiristä löytyisi, mikä voi myös merkitä velkojille saneerauksen yhteydessä parempaa jako-osuutta.
Nykyisen lakisääteisen yrityssaneerauksen avulla on voitu tervehdyttää osa järjestelmän piiriin tulleita yrityksiä aina parhaisiin luottokelpoisuusluokkiin asti.
Kokemuspohjaisesti voidaan todeta, että yritysten hoitotuloksia voitaisiin nostaa entisestään parantamalla lain toimivuutta nykyistä enemmän tervehdytettävän potilaan eli yrityksen tervehtymisen ehdoin. Onnistuneesta saneerauksesta voidaan katsoa hyötyvän niin velkojien, henkilöstön, tavarantoimittajien, yhteiskunnan kuin muidenkin sidosryhmien.
Nykyinen laki takaa velkojille konkurssia paremman tuloksen
Yrityssaneerauslain mukaan saneerauksen tulee taata velkojille vähintään se joko-osuus veloille, joka niille olisi konkurssissa tulossa. Käytännössä jako-osuus on yleensä tätäkin suurempi, siitäkin huolimatta, että yrityssaneeraukseen sisältyy mm. viivästyskorkojen ja –kulujen poistuminen ja velan pois pyyhkiminen taseesta. Näinhän kävisi konkurssissa useimmiten vieläkin rankemmalla tavalla. Suomalaisia konkursseja koskeneen parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan konkursseista, josta oli jo poistettu varojen puutteeseen rauenneet konkurssit, jako-osuus vakuudettomille velkojille oli 0 prosenttia lähes puolessa tapauksista. Kaksi kolmasosaa tapauksista jako-osuus jäi alle 5 prosentin. Vaikka saneerauksessa velkoja leikattaisiin vaikkapa 60 – 70 %, merkitsisi se jo 30 – 40 % jako-osuutta vakuudettomille velkojille. Vakuusvelkojat puolestaan saavat saneerauksessa täyden suorituksen heillä olevan vakuuden arvosta sekä koron.
Yrityssaneeraus merkitsee johdon tervettä sitoutumista välttää konkurssi ja sen aiheuttamat menetykset
Vastoin ns. kevyin perustein tehtyjä konkursseja yrityssaneeraus merkitsee yrityksen johdon vastuun ottamista työntekijöistään, sidosryhmistään, kuten velkojista, toimittajistaan, asiakkaista jne. pyrkimällä säilyttämään yrityksen toimintaedellytykset. Samalla se merkitsee tulemista ongelmineen koko yrityksen tervehdyttävään prosessiin.
Onnistuneen saneerauksen yritykset toimivat aiempaa tehokkaammin vastoin usein esitettyä käsitystä
Viime vuonna valmistunut yrityssaneerausyrityksiä koskenut ns. toimintaedellytystutkimus (08/2003) osoitti, että yrityssaneeraukseen tulleet yritykset paransivat keskimäärin kaikkia taloudellisia toimintaedellytyksiään. Toisin sanoen paitsi maksuvalmius ja vakavaraisuus, myös kannattavuus paranivat keskimäärin saneerausyrityksissä. Keskimääräinen muutos ilmenee oheisesta kuviosta 1.
Kannattavuuden osalta tämä merkitsi, että saneerauksen tulleet yritykset tehostivat selvästi liiketoimintaansa. Toisin sanoen niiden tuotto- ja kustannusrakenne sekä ennen kaikkea niiden suhde (suhteellinen kannattavuus) paranivat. Tällöin ne toteuttivat kustannusten karsinnan lisäksi myös hinnankorotuksia toimien siten tehokkaammin myös markkinoilla.
Toteutuvat yritysriskit entistä akuutimpia ja vaikeammin ennakoitavissa
Saneeraustarpeessa olevien yritysten kohdalla on aina hyvä muistaa, että yrityksen toimintaprosessi on aina monimutkainen ja usein huomattaviakin erilaatuisia riskejä sisältävää. Osa riskeistä on usein myös ns. tällä hetkellä tiedostamattomia. Edelleen yritysten toimintaympäristö on jatkuvasti muuttunut entistä vaikeammin ennakoitavissa. Samaan aikaan on ollut nähtävissä jo vuosia jatkunut kehitys, jossa kunkin yrityksen tulee kantaa yksin entistä laajempia ja vaikeammin ennalta arvioitavissa olevia riskejä, joista pelkästään yksi saattaa toteutuessaan olla riittävä saattamaan esimerkiksi yrityksen maksuvalmiuden heikkoon tilaan. Riskeille on yleisestikin tyypillistä joskus myös niiden hetkellinen samanaikaisuus. Siksi onkin ymmärrettävää, että vielä tällä hetkellä terve yritys voi jo jonkin ajan kuluttua olla tervehdyttämisprosessin tarpeessa.
Yrityksen ongelmat sinällään eivät koskaan merkitse sen tervehdyttämiskelvottomuutta, joka voidaan selvittää luotettavasti vasta tervehdyttämisprosessin aikana.
Ihmisen sairastuessa tutkimusten ja hoidon aloittaminen on ilmeistä. Vastaava tarve myös yritysten sairastuessa on valtaamassa alaa yleisessä ajattelussa.
On sanottu, että vaikka kaikkia potilaita ei voitaisikaan pelastaa, on sairaalan ylläpito ja ensihoidon aloittaminen (saneerausmenettely) mahdollisimman monen kohdalla ainakin selvitystarkoituksessa perusteltua lopullisen tervehdyttämiskelpoisuuden selvittämiseksi ammattitaitoisen selvittäjän johdolla. Jotkut selvittäjät ovat yltäneetkin erinomaisiinkin tuloksiin suuren osan potilaista ollessa edelleenkin hengissä.
Prosessuaalisesti järjestelmän kehittäminen on haaste, että tuomioistuinten ja velkojien työtä kasvattamatta nykyisestään voitaisiin järjestelmän piiriin tulevien yritysten määrää lisätä. Työsarkaa maassamme riittää lähes kolmentuhannen vuosittaisen konkurssiasian kentässä. Tämän määrän lisäksi voidaan lukea ne lukemattomat syvissä taloudellisissa ongelmissa painivat yrittäjät, jotka eivät jostakin syystä uskalla tulla riittävän ajoissa hoitoon. Ajoissa hoitoon tulolla on aina positiivinen vaikutus hoitoennusteeseen. Tällöin tervehdyttävä hoitoprosessin voisi olla myös kevyempi.
Yritysten terveydenhuoltojärjestelmän piiriin tulisikin kaikilla rehellisesti toimineilla yrityksillä olla tarvittaessa mahdollisuus hakeutua ja päästä hoidon aloittamiseen lopullisen tervehdyttämiskelpoisuuden selvittämiseksi.
Yrityssaneerauksen voidaankin katsoa olevan osa nykyaikaista ja kehittynyttä talousjärjestelmää, jossa kategorisen konkurssin sijasta tervehdyttämiskelpoinen yritysyksilö voidaan saattaa terveeksi yhteiskunnan osaksi.
Kirjoittaja toimii johtavana saneerauskonsulttina yrityssaneerauksiin ja yritysten tervehdyttämiseen erikoistuneessa Yritysfakta Oy:ssä ja Suomen Yrittäjien valtakunnallisen asiantuntijaorganisaation yrityssaneerauksen asiantuntijana.
