Onnistunut yrityssaneeraus pelastaa yrityksiä

Konkurssien sijaan yrityssaneeraus tarjoaakin tähän kiistattomia etuja. Niistä keskeisimpiä ovat elinkelpoisten yritysten ja työpaikkojen turvaamisen lisäksi taloudellisten arvojen säilyminen. Yrityssaneeraus tarjoaa mahdollisuuden myös saneerauksen ns. kevytversioon ilman suurempia velkajärjestelyjä, minä avulla jo useissa tapauksissa voitaisiin, ja on voitu turvata yrityksen toimintaedellytykset.

Yritystoiminnan käytössä ollut omaisuuden arvo romahtaa välittömästi konkurssin alettua. Mikäli yritystoimintaan on annettu takauksia velkojen vakuudeksi, merkitsee omaisuuden arvon romahtaminen konkurssissa mahdollisesti myös takaajalle syntyvän todellisen takausvastuun kasvua. Tämä johtuu osaltaan toiminnan päättymisestä konkurssissa. Lisäksi tulevat konkurssista johtuvat kustannukset. Tällä omaisuuden arvon alenemisella saattaa olla huomattaviakin vaikutuksia esimerkiksi luonnollisen henkilön yritystoimintaan antamien takausvastuiden realisoituessa.

Yrityssaneerauksessa sitä vastoin toiminta jatkuu ja yritysomaisuuden arvo säilyy (going concern-periaate) ja takausvastuun kasvua tai realisoitumista ei mahdollisesti tapahdu. Tämä perustuu toiminnan jatkumiseen yrityssaneerauksessa ja siten mm. myyntivarasto ja raaka-aineet voidaan käyttää normaaliin tuotteiden valmistukseen ja myyntiin. Myös kriisiyrityksen aiempien vuosien mahdollisten tappioiden vähennysoikeus verotuksessa voidaan säilyttää täysimääräisesti, kun sitä vastoin konkurssissa se menetetään. Tällä voi olla huomattava taloudellinen merkitys liiketoiminnan jatkoa ajatellen. Myös reaalivakuuksia omaavalle velkojalle voi konkurssitilanteessa realisoitua luottotappioita yritysomaisuuden arvon laskiessa alle saatavien kokonaismäärän.

Toiminnan jatkuminen normaalina

Yrityssaneeraus tähtää ensiksi toiminnan jatkumiseen ja sen tervehdyttämiseen. Siksi yrityssaneerauksen mahdollistama rauhoitustila (noin yksi vuosi) tulisikin käyttää mahdollisimman pitkälle varsinaisen toiminnan elvyttämiseen ja kehittämiseen. Paitsi rauhoitustilan alkaminen, niin myös sen ansiosta parantuva maksuvalmius, antaa usein jo saneerauksen ensi kuukausista alkaen suhteellisen hyvät puitteet mainittujen kehittämis- ym. toimien toteuttamiseen. Yrityssaneerausprosessi ja siihen liittyvät järjestelyt korjaavat lähes aina maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden, mikäli saneeraus muutoin voidaan viedä onnistuneesti läpi. Keskeisen toimintaedellytyksen eli kannattavuuden korjaaminen, mikäli siihen on tarvetta, voidaan suorittaa saneerauksen ns. rauhoitustilan aikana.

Maksuvalmiuden parantaminen

Heikentynyt maksuvalmius on aina oire jostakin, mikä tulisi selvittää. Esimerkiksi vieraan pääoman rakennetta voidaan saneerauksessa muokata ja siten vaikuttaa välittömästi maksuvalmiuteen. Oikeansuuntaiset toimenpiteet näkyvät kassan positiivisina muutoksina. Siksi tervehdyttämisen tuleekin sisältää muun ohessa toimenpiteitä vieraan pääoman rakenteeseen. Taloudellisista toimintaedellytyksistä maksuvalmius on se, jonka alhainen taso voi näkyä ulospäin maksuviiveinä ja lopulta julkisina maksuhäiriöinä. Jatkuvien maksuhäiriöiden viestiessä epäluottamusta yritystä kohtaan, se menettää osan tervehdyttämisen perusedellytyksistä. Siksi myös mitä varhemmassa vaiheessa heikko maksuvalmius voidaan korjata, sitä varmemmin tervehdyttäminen voi onnistua. Toimintaa tehostettaessa ensitoimet kohdistustuvatkin yleensä maksuvalmiuden parantamiseen. Kriisiyrityksessä maksuvalmius, mikä on nopeimmin välitöntä korjausta edellyttävä, on siten kriittisin toimintaedellytys, mikä korjataankin ensiksi riittävän pitkällä velkojen rauhoitusajalla (noin 1 vuosi). Maksuvalmiuden paranemista tukee osaltaan viivästysseuraamusten poistuminen sekä vieraan pääoman muuntuminen pitkäaikaiseksi saneerausohjelmassa, velkojen osittainen nollakorkoisuus jne.

Vakavaraisuuden parantaminen

Aina tarvitaan taloudellista reserviä – vakavaraisuutta. Yhtenä varoittavana esimerkkinä toimenpiteestä kireän taloudellisen tilanteen korjaamisessa on uuden luoton ottaminen tai ns. hiljaisen lisävelkaantumisen salliminen. Uudella luotolla ja muulla velkaantumisella on nimittäin välitön heikentävä vaikutus yrityksen taloudelliseen kivijalkaan – vakavaraisuuteen. Myös yrityksen kassan ”tyhjentäminen” vanhojen velkojen maksuun saa usein aikaan sen, että maksuvalmius uusien maksujen suorittamiseen menetetään ja ongelmakierre pahenee entisestään. Siksi ennen ”kassan tyhjentämistä” tai uuden luoton ottoa, tulisi tilanne ensiksi kartoittaa ja tutkia siinä yhteydessä myös muut talouden tervehdyttämisen vaihtoehdot.

Kannattavuuden parantaminen

Kannattavuus merkitsee pelkistettynä sitä euromäärää, mikä jää kun liikevaihdosta on vähennetty toiminnasta aiheutuneet välittömät kulut. Tätä tuloslaskelmasta löytyvää lukua (käyttökate tai liikevoitto) voidaan kutsua myös eräiksi kannattavuuden mittareiksi. Yrityssaneerauksen rauhoitustila antaa puitteet myös kannattavuuden parantamiseen yritysjohdon päästessä entistä paremmin keskittymään varsinaisen liiketoiminnan hoitamiseen ja kehittämiseen. Kannattavuus on myös yrityssaneerauksen jatkamiskelpoisuuden keskeinen taloudellinen mittari. Kriisin hetkellä oleva epätyydyttävä kannattavuus ei aina ole osoitus yrityksen jatkamiskelvottomuudesta. Tämä ilmenee myös liiketaloudellisesta kannattavuuden määritelmästä, jossa kannattavuudella tarkoitetaan yrityksen pitkän tähtäimen tulonmuodostuskykyä. Oleellinen kysymys tilanteessa onkin se, onko kannattavuus (tulorahoitus) saatavissa saneerauksen edellyttämään tasoon riittävän nopeasti yrityssaneerauksen alkuvaiheesta lähtien. Myös lähtötilanteessa negatiivisen tulorahoituksen omaavia yrityksiä on saneerattu onnistuneesti. Seuraavassa käydään vielä läpi kaksi yritysten silloin tällöin esittämää kysymystä yrityssaneerauksesta.

Kenellä on oikeus hakeutua yrityssaneeraukseen?

Lähtökohtaisesti jokaisella taloudellisissa vaikeuksissa olevalla yrityksellä ja yrittäjällä on oikeus hakemusteitse saattaa asiansa tuomioistuimen tutkittavaksi ja päätettäväksi. Hakemuksen saattaminen tuomioistuimen käsiteltäväksi kuuluu siten kaikkien yritysten (yhtiöt, oikeushenkilöt ja yrittäjät) oikeusturvaan. Saneerausmenettelyssä yritykset sitten valikoituvat jatkamiskelpoisiin tai jatkamiskelvottomiin yrityksiin. Tämän vuoksi yrityssaneeraushakemus kannattaakin jättää suosiolla siihen erikoistuneiden yritysten ja asiantuntijoiden tehtäväksi, jotta se täyttäisi mm. vähintään yrityssaneerausasetuksen vaatimukset.

Johtava saneerauskonsultti HTM Antti Tusa

Kirjoitus on julkaistu YrittäjäSanomissa 6/2006