Yrityssaneerauslakiin ehdotetaan muutoksia

Yrityssaneerauslakiin ehdotetaan tehtäväksi useita tarkistuksia. Tavoitteena on luoda paremmat edellytykset saneerauksen onnistumiselle ja nopeuttaa saneeraushakemusten ratkaisemista. Yrityssaneerauslainsäädännön uudistaminen liittyy osaltaan pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelman yrittäjyyden politiikkaohjelmaan.

Esityksen mukaan yrityksen saneerauskelpoisuutta ei jouduttaisi erityisesti selvittämään, jos yrityksen merkittävät velkojat puoltavat hakemusta. Yksinkertaistetussa menettelyssä saneerausohjelma voitaisiin vahvistaa, jos sillä on velkojien enemmistön kannatus, kun nykyisin vaaditaan kaikkien velkojien suostumus. Tällöin käräjäoikeus voisi ratkaista asian nopeasti.

Jos yrityksen saneerauskelpoisuudessa on epävarmuutta, yritykseltä vaadittaisiin jo hakemusvaiheessa selvitystä keinoista, joilla sen toiminta voidaan saada kannattavaksi. Uutta olisi myös se, että tilintarkastajan olisi omassa selvityksessään arvioitava velallisen saneeraussuunnitelman realistisuutta. Muutoksella helpotettaisiin sekä velkojien että tuomioistuimen suorittamaa arviota yrityksen tilanteesta.

Saneerausvelat määräytyisivät hakemusajankohdasta

Esityksen mukaan saneerausveloiksi luettaisiin vain ne velat, jotka ovat syntyneet ennen kuin saneeraushakemus on jätetty käräjäoikeuteen. Sen jälkeen syntyvät uudet velat velallisen on maksettava kokonaan. Nykyisin saneerausveloiksi luetaan velat, jotka ovat syntyneet ennen kuin käräjäoikeus on tehnyt ratkaisunsa saneerausmenettelyn aloittamisesta.

Uudistuksen jälkeen velallinen ei voisi enää hakemuksen tehtyään velkaantua niin, että uudetkin velat järjesteltäisiin saneerausohjelmassa. Saneerausvelkojen määräytyminen hakemuksen jättämisen perusteella olisi selkeää eri osapuolten kannalta.

Saneerausmenettelyn alettua velallista ei voitaisi poistaa ennakkoperintärekisteristä. Saneerausvelan maksun laiminlyönti perusteelta häneltä ei myöskään voitaisi peruuttaa esimerkiksi liikenne- ja anniskelulupaa. Uudistus on tärkeä velallisen toiminnan jatkumisen kannalta.

Konkurssiin asettamista voitaisiin lykätä

Jos yritystä ei ole mahdollista saneerauksella tervehdyttää, se voidaan asettaa konkurssiin sen jälkeen, kun saneeraushakemus on hylätty, vaikka päätökseen olisi haettu muutosta. Tämä olisi edelleenkin pääsääntö. Esityksen mukaan konkurssiin asettamista voitaisiin kuitenkin erityisestä syystä lykätä muutoksenhaun ajaksi.

Velkojan asemaan parannuksia

Saneerausohjelmaa vahvistettaessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että velallinen kykenee jatkamaan toimintaansa ja maksamaan velkansa saneerausohjelman mukaisesti. Tarvittaessa velallisen olisi esitettävä selvitys siitä, että ohjelma on realistinen. Muutoksella pyritään vähentämään velkojille epäonnistuneista saneerausmenettelyistä aiheutuvia tappioita.

Selvittäjästä uusia säännöksiä

Esityksen mukaan myös velallinen saisi ehdottaa, kuka määrätään selvittäjäksi yrityssaneerauksessa. Nykyisin selvittäjä määrätään yleensä velkojan esityksestä.

Selvittäjäksi ehdotetun henkilön tulisi oma-aloitteisesti ilmoittaa tuomioistuimelle seikat, jotka voivat vaarantaa hänen riippumattomuuttaan selvittäjänä. Selvittäjän tulisi myös selvittää palkkiovaatimuksensa perusteet ja esittää arvionsa saneerausmenettelyn kokonaiskustannuksista.

Selvittäjää avustavien velkojatoimikuntien käytön lisäämiseksi ehdotetaan, että niiden kokoonpano voitaisiin määrätä nykyistä väljemmin kriteerein.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki, OM, puh. (09) 1606 7719 erityisasiantuntija Riitta Hämäläinen, OM, puh. 1606 76763.

(Lähde: Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin jäsentiedote marraskuu 2006)